siirryimme talviaikaan

maanantai 30. lokakuuta 2017


 Lunta tuli viime viikolla runsaasti, mutta se on melkein jo kadonnut. Lumisade sai kuitenkin talvihengen mussa heräämään ja vihdoinkin puutarha astui alkutalven asuun. Etuovelle askartelin puolukanvarvuista kranssin, seuraksi se sai muutaman kanervan oksan. Jokaiselle terassille tuli jotakin uutta ja piristävää. Loppuviikon lumisade piilotti alleen syksyn lehdet, joten puuhaa vielä olisi.



 Jesse lämmittelee mielellään istuskelemalla digipoksin looran päällä, jättipeitto kelpaa pesäpaikaksi myös Gebsulle. Näin aurinkoista oli viime perjantaina.



 Kynttilät palavat nyt joka ilta, sekin on meillä talvikauden merkki. Kirjoja luen kaiken vapaa-aikani, mikä ei mene virkkaamiseen ;) Eilen kääntyilivät kellot, onneksi nykyisin on vain muutamia, jotka pitää manuaalisesti aikaan laittaa. Kauhulla muistelin entistä työtäni, kellokaupassa siirreltäviä riitti.


Jessen uusi lempipeitto

tiistai 17. lokakuuta 2017

Koska mulle on valmistumassa Kalevala torkkupeitto, piti myös Husbendin torkkupeitto miettiä uusiksi. Mikäpä sopisi vilukissalle paremmin, kuin jättilangasta tehty peitto.Värisävy on tässä villalangassa ihan passeli ja peitto valmistui helposti muutamassa illassa. Tai olihan nuo 30 numeron puikot hiukan kankeat neulomisessa, mutta valmista tuli.



 

Béla kävi jättipeittoa kokeilemassa, mukavasti upposi jalat muhkeuteen.


 Jessen mielestä peitto on hyvän värinen, lämmin ja kivan pehmeä. Kissa onkin löytynyt peiton uumenista päiväunilta monena päivänä. Toistaiseksi ainakin isukki on kisujen kanssa iltasella peiton alle mahtunut.


 Toisena välipalakässynä valmistui pari virkattua tyynynpäällistä moppilenkkilangasta. Kankeaa tehtävää tämäkin, mutta pinnasta tuli mukavan rouhea. Tosin nämä tyynyt ei nyt sitten uusien torkkupeittojen kanssa enää oikein sohville sovi, mutta paikkansa löytävät varmasti jostain.


 Tämä materiaali ei Jesseä juuri kiinnosta.


makramé- nauhat keramiikka-amppeleihin

lauantai 14. lokakuuta 2017

Tein kesän keramiikkakurssilla kolme suurehkoa amppelia meidän sivuterassille. Nyt vihdoin sain myös kiinnitykset kuntoon, kun ystävien kanssa pidimme makramé- illan. 


Tai oikeastaan sen illan aikana en tajunnut ohjeista mitään, mutta onneksi sen jälkeen työvaiheet avautuivat ja niimpä amppelit pääsivät killumaan terassin katoksen alle.

Ruukut tosiaan omaa tuotantoa, samoin nuo keramiikkapallot, jotka koristavat makraméta. Yksinkertaiset näistä tuli, mutta tykkään oikein paljon. 




Kummallista, kun taas alkaa olla niin pimeää, että kuvien suttuisuus ihan yllättää.

Muoks, lisätty kännykkäkuva paremmalta syysauringolta.


Kalavalacal virkkausprojekti etenee

Kalevalacal -peittoprojekti on nyt reilusti yli puolenvälin ja vielä olen vahvasti kyydissä mukana. Voin jo huokaista, että #peittohantästätulee!, ainakin jonkinkokoinen.  Jos ei minulle, niin kissoille.

Kasan päälimmäiset palat pingottamatta.



Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.
Veli kulta, veikkoseni,
kaunis kasvinkumppalini!
Lähe nyt kanssa laulamahan,
saa kera sanelemahan
yhtehen yhyttyämme,
kahta'alta käytyämme!
Harvoin yhtehen yhymme,
saamme toinen toisihimme
näillä raukoilla rajoilla,
poloisilla Pohjan mailla.
(Kalevala, 1. runo, 1-20)



Tässä pieni vilautus Väinämöisestä, eli paloja yhdistävästä pitsihommelista. Ainakin vähän värimaailmaa tästä näkyy. Päädyin lisäämään luonnonvaaleille ruuduilleni vaalean ruskehtavan kiinnityksen, tykkään kun palat nousevat pohjasta ylös.

Kalevalacal -projekti pääsi taas uutisiin, tässä linkki YLEn juttuun. Tunnistan niin itseni porukkaan kuuluvaksi.

takauma syyskuun elämään ja ihana kummikissa Ismo

torstai 12. lokakuuta 2017


 En oikein tiedä, mihin viimepäivät ovat valuneet, mutta tässä vihdoin syyskuun suosikkien katsaus höystettynä kissakuvilla ja loppukesäisellä puutarhalla.








 *Puutarhassa
omassa ei niin mitään raportoitavaa


*Kissa- suosikki 
ihana pieni kummikissa Ismo, joka on päässyt postausta kuvittamaan Mini-siskonsa kanssa. Mutta huomio, Ismo on se pieni ja Mini iso ;)

*Kädentaidot 
olen tehnyt monenmoista välipalakäsityötä, päätyönä kuitenkin Kalevalacal-peittopalat (kymmenkunta instakuvaa).

*Matka 
Ystävien luokse Porin seudulle; Meripori, Kallo, Yyterin hiekkarannat, Ismo <3 ja Leenan puutarha. Postauksen kuvat ovat yhdeltä syyskuun lopun päivältä.

*Arkielämys
Ajolupa palautui, eli tutkitusti pääni on ok!


* Elämän elämys
Joogaleiri ystävän kanssa heti alkukuusta.







Ismo 4 kk Husbendin sylkyssä

Edessä Mini, takana Ismo

Minin kaunis katse

Ja voi miten hieno profiili

Ismo, Noxx Snorlax sinitäplikäs lyhytkarvainen itämaispoika.

Ismo
 
 
 Ja sitten sightseeing- kierros, jos vielä jaksaa katsella kuvia.














Syksyn kultaamia Yyterin puita kun katselee, sen huomaa viimeistään nyt. Kesä on mennyt.

Purnauskis -tapaaminen siirretty

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Kissabloggarithan on hyviä kokoontumaan ja mietittiin Tuijan kanssa, että olisi kiva nähdä kavereita!
 

Ajankohdaksi on saatu Kissakahvila Purnauskikseen sovittua sunnuntai 22.10 klo 15-17.
 

Totuttuun tapaan ohjelmaan kuuluu kissatätien ja -setien reilua höpöttelyä, sössöttelyä kissoille, kissojen kuvausta ja siinä lomassa herkkujen maistelua.
 

Kahvilassa on ehkä useammalle bloggaajaalle uusia tuttavuuksia: Kermuli (yllä), Lumipallo (ihan ensimmäinen kuva) ja Tähti (alla).
 

Kahvilalle maksamme kokoontumisesta 10e/hlö, joka sisältää jo etukäteen valmistellun ylläritarjoilun.
 

 Ilmoittaudu mieluiten heti (äläkä nuku kuten kuvassa 😉), mutta viimeistään 15.10. Tuijan sähköpostiosoitteeseen tassulinna (miumaut) gmail.com.
 

Toivottavasti pääset tulemaan!!
Ps. Muista että voit sopia samalla tapaamisia Tampereen blogikissojen luokse ;)

muoks* vähäisen osallistujamäärän vuoksi tapaaminen siirretty alkuvuoteen 2018.