.

.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Synttärisankari Béla kiipeilemässä (ja vähän Gebsukin)

Olohuoneesta kuului eilen illalla erikoista rapinaa, hiivimme katsomaan tilannetta....




Siellähän on nyt kaksi kissaa seinällä!! Jee!
Hienoa, että rohkenevat remontin keskellä jo kiipeillä.
Kuvaan kameralla ja nappaan kännykällä videon, olkaapa hyvät:

                               

Kiipeilyseikkailun jälkeen Béla pesäytyy katsellen vielä ylöspäin missä sitä tulikaan oltua.




Bélalla on tänään synttärit, kokonaista 7 vuotta. Onnea kultsille <3
Tästä linkistä löydät kukkalöpinöiden jälkeen pienen Bélakertomuksen kolmen vuoden takaa.

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

aurinkopihan väri-iloittelua

Puutarhani epäpirkkomaisin alue on ehdottomasti tämä aurinkopiha. Täällä kukkivat kaikki värit iloisessa sekasorrossa tyylikkyydestä välittämättä. Alue on pikkuruinen, suojaisa aidan vierusta lounaaseen päin. Alunperin tässä oli aidalla alppikärhö ja juurellaan pikkusydän sekä muutama luonnonesikko ja skilla. Nyt esikot ovat lisääntyneet, olen kasannut melkein koko valikoimani tähän vieri viereen vaikka eivät muka sopisikaan.




 Alppikärhöä on aidalla kahta väriä, tässä vaaleampi yksilö.
Viime kesänä aita maalattiin ja leikkasin kärhöt alas, onneksi sieltä nyt ponnistavat.
Ja nyt tajusinkin yhden tärkeän pointin, luonnonesikot ja pikkusydän ovat äidiltäni ja skillat mummultani -ei ihme että ovat rakkaita <3


 Palloesikot on Englannintuliaisia ja en ymmärrä, mistä tollaset pinkit tulppaanitkin on tullut! Mä en myönnä ikipäivänä moisia hankkineeni ;) Mutta ne sopii tuohon kuin nenäpäähän, Unkarinsireenin juurelle.



Yllä tilanne kaksi viikkoa sitten, hyvin näkee millä vauhdilla kasvu tapahtuu! 
Lemmikit revin maasta kukinnan jälkeen, niin pysyvät kurissa.
Alla tähkäesikko Primula vialii, joka ruukussa vielä odottaa pääsyä mukaan väribileisiin. Taimimoison tilaus saapui muutama päivä sitten.

 

Tämä alue on sisältä katsoen olohuoneen ulko-ovesta vasemmalla ja näen omalta sohvaltani värikkäät kukat sisällekin kivasti. Oven oikealla puolella on tilannetta tasoittamassa rohtokatajapöheikkö.

lauantai 23. toukokuuta 2015

sänkytunnelmia







Kukkasänky on illan matalassa auringossa vallan hurmaava mielestäni. Metsätulppaanit vielä nupulla, pikkuruiset unkarinnarsissit jo kukassa ja kaikki kovin vihreää ja vehreää. Riippajapaninlehtikuusi on voimallisessa kasvussa, köynnöshortensiassa mukavat isot silmut ja tuoksumatara pehkoontunut. Valkoinen rodo voi hyvin, haltijankukka on jo levinnyt ja tiukukärhö Arabellakin ponnistaa. Rönsytiarella rönsyilee kivasti sängynreunalla, takareunassa hieman hillitymmin talvio. Keltapeippi on niin voimallinen, että sitä varmaankin saan tulevaisuudessa rajata.



Sisällä sängyssä lähoitajana Nipsu.
Vointini on senverran parantunut, että uskaltauduin kuvausreissulle puutarhaan.

torstai 21. toukokuuta 2015

takki tyhjänä



 Täällä jälleen sairaana. Empä edes muista, kuinka mones kerta tämän vuoden puolella, ehkäpä viides. Kaikki kevään puutarhahommelit ihan vaiheessa, en ole jaksanut täysillä edes uudesta kasvusta iloita. Lääkäri löysi tänään sekä poskiontelotulehduksen että keuhkoputkentulehduksen, nyt on toiveet korkealla josko antibiootit auttaisivat kierteen katkaisemaan. Jos tilanne vielä jatkuu kesälomien jälkeen, tutkitaan työpaikan sisäilma.

 
  
Eilen saapunut joulupaketti  taimia odottaa istuttajaa. Olen satavarma että puutarhassa möyriminen auttaisi, jos ei noihin tulehduksiin, niin ainakin mielialaan. Siinä siis tavoitteeni loppuviikolle.


Takittomat linnut Tampereen Vapriikista,
kävin tutustumassa Luonnontieteelliseen museoon laajentumisen jälkeen.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

perjantai 15. toukokuuta 2015

seinäkiipeilyä, osa Rohkelikon paljastus


Tapahtui viime viikonloppuna. En vaan ole ehtinyt raportoimaan aiemmin. Kissat katselevat kiipeilyseinälle, Husbend heittelee sinne hiiriä houkuttamaan.

Béla nostetaan hyllylle tutkimaan.


 Nipsu katselee alhaalta venytellen ja miettii kiipeisikö.
Ei kiipeä Nipsu, ei.





 

Gebsu tulee vuorostaan tolpalle pähkäilemään.
Eikä pitkään mietikään, kun jo kiipeää oravana Bélan seuraksi!
Jee Gebsu on meidän rohkelikko. Enpä olisi etukäteen uskonut.

Béla hyppää alas, hänen korkeuttaan on loukattu ;)
Gebsu Rohkelikkona jatkaa tutustumista kiipeilyseinään.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

kissakohtaamisia näytelmissä

Pitkästä aikaa, monen monen vuoden jälkeen, suuntasimme eilen Pirokin kissanäyttelyyn. Aivan ulallahan sitä tavoista oli, hädintuskin muistin että itämaiset on neloskategoriaa ja sinnehän sitä ensin piti suunnata! 

Pongattiin Gebsun kasvattajat ja muutamia heidän kasvattejaan.  Tämä punainen pitkätukka IC Jalecat's Quasimodo aka Mokoma sulatti heti meidän molempien sydämet. Salainen tavoitteeni olikin, että Husbend hieman lämpenisi kissakokoelmamme lisäämiseen.


 Kuvaamiskriteerinä verkkohäkki sekä kissan näkyvilläolo. Muoviseinäisistä esittelyhäkeistä kun on ihan turha koittaa kuvia räpsiä, vaikka asukas olisi kuinka ihana!











Mukavaa oli pitkästä aikaa.

Tänä aamuna kotona vihdoin odotettu The Tapahtuma. Kissa kiipesi kiipeilyseinälle, mutta Kuka olikaan tuo Rohkelikko? Arvaatko? Siitä kerron lisää myöhemmin.

Äitienpäivä on sujunut leppoisasti, Pojalta sain kortin ja puhelun, kissoilta jättikokoisen hortensian ja ravintolassa nautiskelin mm grillikuhaa ja parsaa. Puutarhaa vähän rapsuttelimme siistimmäksi ja muutamia istutuksia tein. Mukavaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille, mummuille, kissamammoille ja muille <3