.

.

maanantai 1. syyskuuta 2014

pari kukkaa

Kuvittelin, että puutarhassa ei enää ole yhtään mitään katsottavaa, ainakaan kukkivaa. Ihanaa olla täysin väärässä! Tässä pari esimerkkiä. Kaukasian tähtiputki, isomaksaruoho ja kärhö uskoakseni laatuaan C vit. Etoile Violette.






sunnuntai 31. elokuuta 2014

kulttuuria, keikkoja ja kissalauluja


Yhtäkkiä yllättäen juuri suunnittelematta perjantaina olimme Venetsialaisissa Lentokonetehtaalla. Tyhjään tehdasrakennukseen oli rakennettu ravintolat, ruokakojut, VIP-alue ja muuta tarpeellista sekä tietysti esiintymislava. 

Ensimmäisenä lavalle astui Sami Saari, jonka keikalla taisin viimeksi olla vuonna 1996.... Miehen laulut on kuitenkin edelleen hyvässä muistissa, varsinkin ne vanhat suositut. Ja Naululan kerhon (en linkitä, koska huomasin linkitysten imevän turhia vierailijoita) haasteesta johtuen myös huulillani varsin paljon viime aikoina. Gebsu voisi laulaa näin isukille:
 

Tuntisitko mun ääneni muiden joukosta?
Tuntisitko mun nimeni sanomatta?
Olisinko sinulle vain pitkätukkainen?
Vai yksi ja ainoa, ainutkertainen?

Tuntisitko sä tassuni pimeässä?
Tietäisitkö mun tarinani kysymättä?
Olisinko sinulle läpi aikojen
Se yksi ja ainoa, ainutkertainen?

refrein:
Juuri se oikea alla tähtien
Se yksi ja ainoa ainutkertainen
(2x)

Nukkuisinko sun kainalossa, pimeässä?
Kuulisitko mun kehräyksen nukkuessa?
Olisinko sinulle läpi aikojen
Se yksi ja ainoa, ainutkertainen?

refrein (4x)
Ainutkertainen (3x)


 Sami Saari lauloi myös kaverinsa Aki Sirkesalon kipaleita jokusen, mikä sekin sopi varsin hyvin meikäläisen kissalauluteemaan koska olin valmistanut Bélalle seuraavanlaisen laulun:


Makuuhuoneeni sälekaihdinten
välistä aurinko pilkottaa
draculahampaasi esitellen
sä hymyilet - mua pelottaa

Mitä on paidan ja hameen alla
ihan kohta sulle selviää
Sä minua kiusaat, etkö sä tiedä
tää on kissamaanista häirintää

Hei kissa kissa kissa
sä olet kyllä minun makuuni
Ooo kissa kissa kissa
mut hoidetaan ensin tää duuni

Rapsutusviestejä korvaani sylkee
kissa rinnalla latautuu
Mahdotonta on kääntää kylkee
kun kyntesi tukkaani takuttaa

Béla on päällä ja mamma on alla
ihan kohta mulle selviää
Sä minua kiusaat, etkö sä tiedä
tää on kissamaanista häirintää

Hei kissa kissa kissa
sä olet kyllä minun makuuni
Ooo kissa kissa kissa
mut hoidetaan ensin tää duuni

Etkö sä nää! Tää on kissamaanista häirintää



Pepe Wilberg iso singoniaorkesterinsa keralla
 Tokihan Nipsukin sai oman laulunsa:

Sä oot silkkii mun sylissäni
Niin kuin lämmin vesi, joka lainehtii
Suklaahaalariin sut puettiin
Päästä tassuihiin
Sä oot silkkii mun sylissäni
Niin kuin kehruukone, joka hurisee
Sama ääni, taivas ja maa
Toisensa kohtaa

Kun miukuttaa
Hei jee!

Kun mä kerron sulle, mikä saa mut syttymään
Mikä saa mut kotihini jäämään
Enkä pois täältä mielelläni lähtiskään
Kun en pääse sua ulos viemään
Hiirulo tai sammakko tuli hei
Ja sä laulat meille vain hyvii biisei
Enkä vois toivoo parempaa
Kissaa

Sä oot silkkii mun sylissäni
Niin kuin lämmin vesi, joka lainehtii
Suklaahaalariin sut puettiin
Päästä tassuihiin
Sama kehräys, taivas ja maa
Toisensa kohtaa

Maukuttaa
woo-o-oooo

Ihan kuin oltais tunnettu aiemmin
Voi olla, et mä vain fiilistelin
Löysin jotain mikä sytyttää
Pinkit varpaat…
On kello kolme ja laulut ei vaimene
Aikansa kaikella niin se vain menee
Nyt on aika, mun maljani täyttyy
Ja yli läikkyy

Sä oot silkkii mun sylissäni…


Ja tässä Jukka-Poika!

...kun silmäni mä auki saan ....


 Ensimmäinen kulttuurimaininta otsikossa on TT:n Villikalkkuna, johon myös yhtäkkiä yllättäen sain ystävältä kutsun. Teatteri oli ihan jees, nautin ja rentouduin ja varsinkin mukavaa oli tavata ystävä pitkästä aikaa :)

keskiviikko 27. elokuuta 2014

lyhyttukka/pitkätukka

ITÄMAINEN LYHYTKARVA
Béla ja Nipsu


Itämainen lyhytkarva, on ollut vuosia siamilaissukulaiseensa verrattuna vähemmän tunnettu.. Suomeen ensimmäinen itämainen saapui 1970-luvun loppupuolella. Itämainen lyhytkarva eroaa siamilaisesta lähinnä väritykseltään. Se on ”kokoväritteinen.”

Ensimmäiset hyväksytyt värit olivat ebony (musta), havana (suklaa), sininen ja lila. Joissakin maissa havanaa kasvatetaan edelleen erillisenä rotuna.Vuosien kuluessa värikirjo on laajentunut merkittävästi. Tätä nykyä rodussa hyväksytään yksiväriset, tabbykuvioiset (klassinen tabby, tiikeri, täplikäs ja ticked), kilpikonnat, edellämainitut hopealla tai ilman ja uusimpana ryhmänä valkolaikut (harlekiini,van tai bi-colour). Turkin väristä riippumatta silmien tulisi aina olla vihreät.

Luonteeltaan itämainen lyhytkarva on vilkas ja leikkisä. Se haluaa olla mukana kaikissa kodin puuhissa ja mieluiten keskipisteenä. Itämaiskissa kiintyy ihmiseensä ja osoittaa avoimesti hellät tunteensa. Se on todellinen sylikissa, joka viettää yönsä mieluiten omistajansa kainalossa peiton alla.

Tekstilähteet: kissaliitto ja oricat



ITÄMAINEN PITKÄKARVA
Gebsu

Kaunis ja elegantti itämainen pitkäkarva kuuluu kategoriaan IV.
Se on siis puolipitkäkarvainen muunnos itämaisesta kissasta. Ensimmäinen Itämainen pitkäkarva tuotiin Suomeen vasta vuonna 1990. 
Luonteeltaan itämainen pitkäkarva on juttelevainen, seurallinen ja aktiivinen perheensä kesken. Rotu tulee loistavasti toimeen lasten, muiden kissojen ja koirienkin kanssa. Se rakastaa huomiota ja viihtyy sylissä. Sosiaalisen luonteensa vuoksi se yleensä tarvitsee paljon seuraa ja eläinystävä ei ole sille huono vaihtoehto.

Ulkomuodoltaan eli tyypiltään itämainen pitkäkarva on kevytrakenteinen ja sulavalinjainen. Jalat ovat sirot ja korkeat, vartalo pitkä ja putkimainen. Pää on kiilamainen, profiili suora. Korvat ovat suuret ja avoimet. Mantelin muotoiset, loistavan vihreät silmät ovat vinosti sijoittuneet. Turkki on silkkimäinen ja vartalonmyötäinen sekä erittäin helppohoitoinen. Kaulurissa, hännässä ja "pöksyissä" on pitempi karva. Itämaisen pitkäkarvan ja itämaisen lyhytkarvan erottaa toisistaan vain turkin pituus. Värit ja kuviot ovat samat kuin itämaisella lyhytkarvalla.

Lähde:cattery Jalecat`s kotisivut

tiistai 26. elokuuta 2014

kissakokoelmani, osa 3 Gebsu



 FI Jalecats Game Boy aka Gebsu.
Itämainen pitkäkarva, suklaatiketti. OLH b 25
* 15.07.2010 Hyvinkäällä
Isukin sydänkäpynen, joka nuolee aamuisin isukin jukurttipurkin ja käpertyy illalla isukin kanaloon nukkumaan. Aina siellä missä tapahtuu, siis sosiaalinen tapaus. Mukana valokuvissa usein, ainakin pörröhäntä vilahtaa. Ulkoilee valvotusti vapaana, tykkää järsiä mamman heiniä. Juttelee paljon, erikoisuus haukotus-maukaisu. Lempinimiä rajattomasti, Fyffe, Byffe, Vyvve, Bubba, Böbbö jne....

maanantai 25. elokuuta 2014

kissakokoelmani, osa 2 Nipsu

 



HU Pharaos Heart Usher aka Nipsu.
Itämainen lyhytkarva, suklaa. OSH b
* 09.10.2009 Unkarissa, pienessä kylässä nimeltään Ôrbottyán.
Nipsu on arka jos talossa vieraita, mutta myös utelias ja ekana kurkkimassa koirat joille sähisee. Poika saa väännellä mihin vaan asentoon. Metsästää ulkoiluhäkistä erilaisia hiiruloita, sammakoita ja matoja, joita kantaa mammalle sänkyyn. Onneksi tuo myös kukkia! Noutaa leluja, meidän kissoista leikkisin. Äänekäs tyyppi, syö melkein mitä vaan vaikka on porukan pienin. Hyvin ilmeikäs, erikoisuus pään kallistelut. Lempparinimiä mm Pippuri, Nipraatsios, Mikrokissa ja Mikraatsios mikromus.



sunnuntai 24. elokuuta 2014

kissakokoelmani, osa 1 Béla

FI Anatolian SuperBlack aka Bläkkäri aka Béla.
Itämainen lyhytkarva, musta. OSH n
* 25.05.2008 Tampereella
Kissakolmikon pomo tuntee arvonsa. Mamman musta kultsi käy aina sylissä latautumassa. Loukkaantuu jos syliin tulee toinen kissa jota huomioidaan. Yrmeästä ulkonäöstään huolimatta lempeä ja herkkä. Pyytää ruokaa suurella volyymillä.Tarkka siitä mitä syö, toisaalta joskus ahmii ja oksentaa (onneksi on Gebsu syömässä oksut). Seuraa ympäristöään tarkasti, huomioi ulkoatulevat äänet ja odottaa ikkunassa isukkia kotiin. Aamuisin matkustaa isukin olkapäällä, jonka jälkeen lentää eli kieriskelee sängyllä ja odottaa vatsarapsutuksia.  Pitkän hännän nimi on The Black River ;) Lempinimiä Beeluska, Mustikka, Fekete macska... Béla nimen saanut suurista kulmahampaistaan, jotka muistuttavat vampyyri Draculaa (näyttelijä Béla Lugosi).




perjantai 22. elokuuta 2014

kissoja ja ihmisiä

Meillä on ollut tällä viikolla harvinaisen vilkasta ja mukavaa; ensin saimme vihdosta viimein vieraaksi Pepin ja sitten seuraavana päivänä Tassulinnan emännän! Lopuksi pääsin vielä tapaamaan kissakaksikko Pepsi + Maxin! 

Molemmat blogiystävät ovat jo tapaamisista postailleet. Linkit Pepille ja Tassulinnaan, sieltä löytyy paljon paremmat kuvat kuin multa. Varsinkin kun Pepistä ja kissoista ei tullut yhtään kuvaa ikuistettua.... Oon ollut selkäsärkyinen koko viikon ja yöunetkin kärsineet, tässä tulos. Onneksi Gebsu oli reipas oma itsensä ja myös Béla ja Nipsu sulivat nopeasti molempien arvovieraiden hellittelystä. Voidaan varmaan kokonaan unohtaa puutarhani, jossa ei juuri mikään enää kukoista.

Pepsi+Maxin emäntä toi kisuille tuliaisen, josta Gebsu ihan sekosi.

Pepsi, joka heti vastaanotti varpaistani itämaiset viestit.

Pepsi antaa tassua emännälle. Oon edelleen ihan äimänkäkenä näiden kahden
yhteistyöstä; pyörimiset, ylävitoset, tassuutelut, maahanmeno....
Tausta Max tarkkana seuraamassa.

Max oman emännän sylkyssä vauvvana :) Enpä ole suurisilmäisempää
kisua tainnut koskaan nähdä!

Tämän viikonlopun rentoudun Pepin tuliasten seurassa, kiitos! Mistä kummasta
tiesitkin lempivärini?